Miksi se on niin hidasta? Ei riitä, että kappale vain laulaa lurautetaan vaan se pitää laulaa oikein, mahdollisimman hyvässä vireessä, virkeässä mielentilassa, edellispäivästä ja työviikosta levänneenä, biisin ja sen kohdan vaatimalla äänenpainolla ja saundilla, eri vokaalit, konsonantit ja tavut oikein painotettuina ja mitoitettuina… Lopulliseen suoritukseen vaikuttavia tekijöitä on valtavasti. Onneksi Samu ei pienistä hätkähdä vaan ottaa haasteen vastaan.

Ihmisääni on herkkä kapistus ja rock ‘n roll on haastavaa musiikkia. Yleensä viimeistään kahden tunnin yhtäjaksoisen äänittelyn jälkeen oli todettava, että tämä on tässä tältä päivältä. Jos vielä jatkaisi, saisi saman tien tehdä seuraavalla kerralla uudelleen. Nyt olemme kuitenkin voiton puolella. Taas yksi suuri urakka on selätetty ja pääsemme seuraavaan vaiheeseen.

Etapin laulusaundit sorvataan innovatiivisesti vanhoilla vaahtomuovipatjoilla akustoidussa laulunurkkauksessa Rode NTK -putkimikillä, josta on kehittynyt todellinen luottopeli. Mitään sen kummempia esikompressointeja tai muita signaalitiessä ei ole. Aina oppii uutta ja tällä kertaa opittiin uutta muun muassa monitoroinnista. Edellisillä äänityskerroilla ei esimerkiksi ajettu kaikua kuulokkeisiin ja tällä kertaa myös kiinnitettiin enemmän huomiota siihen että Samulla olisi oikeasti mukava laulaa.

Tässä ei kohta itse kukin pysy enää nahoissaan kun olisi niin paljon mitä haluaisi saattaa yleisön kuultavaksi. Julkaisupäivää meillä ei vieläkään ole, mutta vuoden 2012 alku on toivoa täynnä. Jospa se ei siitä pidemmälle enää venyisi.

Viime lauantaina, eli 1. lokakuuta nauhoitimme levyn pisimmän kappaleen, josta tulee suureellinen ja eeppinen slovari. Tänään teimme viimeisen puuttuvan kappaleen ja hinkkasimme lopuksi vielä pari viikkoa sitten uupumaan jäänyttä sooloa. Valmista tuli.

Nyt on kuulkaa niin, että sähkökitarat on kokonaisuudessaan nauhoitettu. Se jos mikä oli haasteellinen urakka. Seuraavaksi on akkareiden ja laulujen vuoro, mutta välissä täytyy pitää myös muutamat bändireenit tulevaa keikkaa silmälläpitäen, niin että jääpä nähtäväksi vielä milloin nauhoitusaikaa järjestyy.

Kuvaa ja videota:

Biisin sanat kertovat ihmisyydestä ja niistä fiiliksistä, joita elämän epäoikeudenmukaisuus herättää. Kappaleen synnystä voidaan kertoa sen verran, että Jukka tuli aikoinaan reenikämpälle riffi mukanaan, jonka ympärille allekirjoittanut kasasi biisin ja kirjoitti sanat. Varoitamme etukäteen: tämä on räyhäävintä Etappia niinq eva!!1

Voit kuunnella kappaleen SoundCloudista ja Spotifysta. Sen voi myös ostaa itselleen mp3-latauksena iTunesista ja Amazonista. Kappaleen on tarkoitus myös tulla Nokian musakauppaan, mutta ainakaan vielä sitä ei siellä näy.

Kiitos ja kumarrus. Toivottavasti potkii!

Laulu: Samu Kaattari
Kitara: Jukka Wallenius
Basso: Teemu Hieta-Koivisto
Rummut: Simon J.

Nauhoitus & miksaus: Simon J.
Masterointi: Jaakko Viitalähde / Virtalähde Mastering
Artwork: Simon J.
Tuottaja: Simon J.

Tässä kohta voi olla järkeä valottaa hieman sitä miten meillä tehdään kitarat. Jukan pieni mutta pippurinen Peavey Classic 30 pantiin jakkaran päälle huutamaan ja eteen tökättiin kaksi mikkiä symmetrisesti ja suoraan kohti kartiota. Toinen niistä on tietysti Shure SM57, perustyömyyrä. Toinen mikrofoni näissä sessioissa on Neumann TLM03. Mikkisingnaalien lisäksi otettiin vielä kolmas linja, eli splitterin kautta suora linja kitarasta. Sitä sitten syötellään vahvistinsimulaattoreille. Eivät totisesti lopu vaihtoehdot kesken!

Tähän mennessä kaikkien kitarasessioiden yhteenlaskettu saldo on kaksi kokonaan valmista biisiä ja lisäksi kolme sellaista joihin on soitettu osa. Kohta ollaan kitaroiden kanssa puolessavälissä. Sitten päästään laulajan kimppuun, vaikka Samu onkin jo ottanut varaslähtöä purkittamalla allekirjoittaneen kanssa kaksi biisiä.

Ensi kertaan. Lisään jossain vaiheessa muutaman kuvan.

Tänä aikana X edellisen päivityksen ja tämän päivän välillä nauhoitettiin myös kitarat yhteen biisiin. Totista meininkiä:

Kitarat äänitettiin kahdella mikillä (Shure SM57 ja Neumann TLM103) ja lisäksi otettiin y-splitterillä kuiva talteen. Sitä ajellaan sitten vahvarimallinnusten läpi soundia tukevoittamaan tarpeen vaatiessa.

Lauantai 16.4.

Lauantaiaamu koitti ja menimme Teemun kanssa studiolle niinkin mukavaan aikaan, kuin kello 8 aamulla. Syynä tähän oli myöhemmin alkava hääjuhla, mitä varten sovimme lopettavamme kello 13. Viime sunnuntaina äänitetyt kaksi biisiä oli viikon aikana jo todettu laadultaan ei niin hyviksi, joten ne päätettiin soittaa uudestaan huomenna, jos aikaa jää.

Muuten tästä päivästä ei ole oikein mitään muuta raportoitavaa, kuin se että kolme biisiä tehtiin ja hyvää tuli.

Sunnuntai 17.4.

Viikonlopun viimeinen päivä ja samalla todennäköisesti viimeinen rumpuäänityspäivä ennen pääsiäisviikonloppua, jolloin Teemu olisi poissa, ja vappuviikonloppua, jolloin studio pitäisi purkaa. Mutta ei paineita! Kolme biisiä tehtävänä ja riittävästi aikaa. Teemu oli hoidellut koko kirkon tyhjäksi klo 13–17 väliseksi ajaksi.

Päivän aikana tehtiin viimeiset biisit ja sen jälkeen oli todettava, että nyt on valmista. Seuraavaksi alkaa bassojen läpsyttely narulle.